Hagia Sofia
Bysanttilainen kupolirakennus ja nykyinen moskeija Istanbulissa
Istanbulin Hagia Sofia avattiin vuonna 537 Bysantin valtakunnan kirkkona. Sisätilaa hallitsevat suuri keskuskupoli, puolikupolit ja lehterit. Sisustukseen kuuluu bysanttilaisia mosaiikkeja ja islamilaisia kirjoitustauluja. Osmanien moskeijana ja museona toimittuaan rakennus on ollut vuodesta 2020 jälleen moskeijakäytössä.
Liput ja opastukset
Suosituimmat liput ajantasaisin hinnoin, varattavissa suoraan palveluntarjoajalta.
Sisällysluettelo
Hagia Sofia on yksi maailman merkittävimmistä rakennuksista ja Istanbulin maamerkki. Sen valtava kupoli on kohonnut kaupungin yllä 500-luvulta lähtien, ja rakennusta pidetään bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksena. Vuosisatojen aikana se on ollut kirkko, moskeija ja museo. Vuodesta 2020 se on jälleen moskeija ja samalla suosittu vierailukohde.
Historia ja merkitys
Hagia Sofia valmistui keisari Justinianus I:n aikana noin vuonna 537 jKr. kristilliseksi kirkoksi. Se oli vuosisatoja Bysantin valtakunnan keskeinen pyhäkkö. Osmanien valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453 rakennus muutettiin moskeijaksi ja siihen lisättiin minareetteja. Vuoden 1934 hallituspäätöksen jälkeen se avattiin museona vuonna 1935. Vuodesta 2020 se on jälleen toiminut moskeijana. Eri aikakausien kerrostumat tekevät rakennuksesta erityislaatuisen.
Liput ja vierailu
Matkailijoiden vierailureitti kulkee omasta sisäänkäynnistä lehterille, jolla on bysanttilaisia mosaiikkeja. Ulkomaiset matkailijat tarvitsevat sinne lipun. Rukousalueelle kuljetaan erikseen.
Vinkkejä vierailuun
Saavu mahdollisimman aikaisin aamulla, jolloin on rauhallisempaa. Pukeudu asianmukaisesti: olkapäät ja polvet peittoon, naisille huivi. Noudata paikan päällä annettuja ohjeita kunkin alueen jalkinekäytännöistä. Tarkista matkailijoiden lehterireitin ajantasaiset vierailuajat; perjantairukouksen aikana se on ajoittain suljettu. Sininen moskeija sijaitsee aivan lähellä, joten molemmissa voi hyvin käydä saman päivän aikana.