Vilna
Liettuan pääkaupunki, jossa keskiaikainen katuverkko yhdistyy barokkiarkkitehtuuriin
Vilna on Liettuan pääkaupunki Neris- ja Vilniajokien yhtymäkohdassa. Kaupunki oli Liettuan suuriruhtinaskunnan poliittinen keskus 1200-luvulta 1700-luvun loppuun. Vanhassakaupungissa on säilynyt keskiaikainen katuverkko kapeine kujineen ja epäsäännöllisine kortteleineen. Monet vanhemmat rakennukset saivat myöhemmin barokkijulkisivun.
Sisällysluettelo
Vilnan nähtävyydet
Senamiestisin vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöön. Sen kapeat kadut ja epäsäännölliset korttelit noudattavat keskiaikaista asemakaavaa. Kirkoissa, aatelispalatseissa ja porvaristaloissa näkyy sen sijaan useita rakennusvaiheita. Erityisesti barokki muutti vanhempien rakennusten ulkoasua. Siksi kapeiden kujien ja sisäpihojen lomassa avautuu myöhemmin rakennettuja suurempia aukioita.
Pohjoislaidalla sijaitsevalla katedraaliaukiolla seisovat uusklassinen Pyhän Stanislauksen katedraali ja sen erillinen kellotorni. Takana kohoaa Gediminasin kukkula. Punainen Gediminasin torni on Ylälinnan säilynyt puolustustorni. Tornin näyttely käsittelee linna-alueen historiaa, ja ylhäältä näkyvät vanhankaupungin katot, kirkontornit ja kadut. Näyttelytiloihin kuljetaan kapeita portaita.
Yliopisto, Pyhän Annan kirkko ja Aamunkoiton portti
Historiallinen yliopistokokonaisuus on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Vuonna 1579 perustettu yliopisto kuuluu Itä-Euroopan vanhimpiin. Sen keskustassa sijaitsevia rakennuksia yhdistävät sisäpihat, arkadit ja galleriakäytävät. Rakennukset ovat edelleen yliopiston käytössä, eivät pelkkä historiallinen nähtävyys. Vanha kampus sijaitsee osoitteessa Universiteto g. 3.
Maironio-kadulla seisoo myöhäisgoottilainen tiilinen Pyhän Annan kirkko suuremman bernardiiniluostarin vieressä. Sen jäsennelty julkisivu edustaa erilaista arkkitehtuuria kuin kaupungin barokkikirkot. Myös viereisessä luostarissa on säilynyt goottilaisia rakennusosia.
Vanhankaupungin eteläosassa sijaitseva Aamunkoiton portti, Aušros Vartai, on ainoa säilynyt portti entisestä kaupunginmuurista. Porttikäytävän yläpuolisessa kappelissa säilytetään kunnioitettua Marian ikonia, jonka luona käy eri kristillisten kirkkokuntien uskovia. Kaupunginportti ja hartauspaikka ovat tässä samassa rakennuksessa. Kappeli on edelleen uskonnollisessa käytössä.
Užupis Vilniajoen toisella puolella
Joki erottaa Užupisin vanhastakaupungista. Alueen 1.4.1997 julistettu taiteilijatasavalta on kaupunginosan leikkimielinen nimitys itsestään. Sen perustuslaki on esillä useilla kielillä Paupio-kadulla. Galleriat, työhuoneet ja taidehautomo ylläpitävät alueen taiteilijaperinnettä arjessa.
Joen varrella ja siltojen lähellä on vaihtuvia veistoksia ja installaatioita. Užupis on samalla asuttu kaupunginosa, jonka vanhat talot ovat saaneet uusia käyttötarkoituksia. Tiiviin vanhankaupungin vaihtuminen joenrantaan tekee kaupunginosien rajan näkyväksi.
Esihistoriaa vanhassa arsenaalissa
Liettuan kansallismuseon vanhan arsenaalin, Senasis arsenalasin, näyttely alkaa maan varhaisista asukkaista. Keskeisiin esineisiin kuuluvat noin 5 000 vuotta vanha hirvenpäinen seremoniasauva ja meripihkalöydöt. Yhdessä keramiikka-astiassa on ihmishahmo kädet kohotettuina.
Pohjakerroksen pääaiheena on kivikausi. Yläkerta kattaa ajan ensimmäiseltä vuosisadalta 1200-luvulle ja käsittelee maanviljelyä, kauppaa, metallintyöstöä, kudontaa, aseita ja ratsastajien varusteita. Stakliškėsin hopealöytö ajoittuu puolestaan 1200- ja 1300-luvuille.
Sisäänkäynti osoitteessa Arsenalo g. 3 on sisäpihalla vastapäätä Gediminasin kukkulan hissiä. Näyttelyä täydentää seitsemän kosketeltavaa jäljennöstä. Sisäänkäynnillä on luiska, ja yläkertaan pääsee hissillä. WC-tilat eivät sovellu pyörätuolille. Osa pohjakerroksen teksteistä on myös pistekirjoituksella, mutta siellä kulkuväylät ovat ahtaammat kuin yläkerran salissa.
Museo on tavallisesti avoinna tiistaista sunnuntaihin 10:00-18:00. Lipunmyynti sulkeutuu 17:45. Aikuisten normaalihinta on viisi euroa, ja ääniopas on maksuton. Opastukset varataan etukäteen.
Liikkuminen kaupungissa ja retki Trakaihin
Bussit ja johdinautot yhdistävät kaupunginosia. Lentoasemalle kulkee kaupunkibusseja, muun muassa keskustan kautta ajavat linjat 88 ja 3G. Nämä yhteydet täydentävät vanhankaupungin kohteiden välisiä kävelymatkoja.
Trakain vesilinna sijaitsee Vilnan länsipuolella Galvėjärven saarella. Se oli Liettuan suuriruhtinaiden asuinpaikka ja kuuluu nykyään Trakain historialliseen museoon. Silta yhdistää saaren rantaan. Linna ja järvimaisema muodostavat oman retkikohteensa pääkaupungin ulkopuolella eivätkä kuulu yhtenäiseen vanhankaupungin kävelyalueeseen.